Lääkkeiden koneellisen annosjakelun nykytila ja kehittämistarpeet

Abstract

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on yleistynyt viime vuosina. Vuoden 2021 lopussa annosjakelua käytti jo yli 100 000 asiakasta. Koneellisella annosjakelulla tavoitellaan lääkehoidon tarkoituksenmukaisuutta, lääkitysturvallisuutta, lääkesäästöjä ja henkilöstöresurssien tehokkaampaa käyttöä. Nykytilanteessa annosjakeluprosessiin osallistuu useita eri toimijoita, eivätkä toimijoiden väliset vastuut ja roolit ole riittävän selkeitä. Tämän selvityksen tavoitteena oli kuvata lääkkeiden koneellisen annosjakelun nykytila Suomessa, siinä olevia kehittämistarpeita sekä tarkastella Lääkkeiden potilaskohtaisen annosjakelun hyvät toimintatavat -julkaisun päivitystarpeita. Annosjakelun järjestämisen kannalta keskeisten sidosryhmien näkemyksiä kerättiin sähköisillä kyselyillä, teemahaastatteluilla ja sähköpostikyselyillä elo-joulukuussa 2021. Sähköiset kyselyt lähetettiin suomalaisiin apteekkeihin (n = 465, vastausprosentti 74 %), sairaala-apteekkeihin (n = 16, vastausprosentti 67 %), valikoiduille yksityisille hoivayksiköille (n = 60) sekä valikoiduille kunnallisille ja yksityisille kotihoidon yksiköille (n = 55). Teemahaastatteluilla näkemykset kerättiin annosjakeluyksiköiltä (n = 4), lääketukkukaupoilta (n = 2) sekä ammatillisilta järjestöiltä (n = 3). Viranomaisille (n = 4) lähetettiin sähköpostikysely. Koneellista annosjakelupalvelua tarjottiin 91 %:ssa kyselyyn vastanneista apteekeista. Annosjakelupalvelua tarjoavista apteekeista 54 % oli osallistunut annosjakelupalvelun kilpailutukseen viimeisten kolmen vuoden aikana. Lääkityksen tarkistus sisältyi palveluun 93 %:ssa apteekeista. Lääkeneuvontaa toteutettiin eri kanavia käyttäen, ja 48 % apteekeista mainitsi antavansa hoivayksiköiden tai kotihoidon asiakkaille lääkeneuvontaa hoitajien välityksellä. Apteekit, sairaala-apteekit, hoivayksiköt ja kotihoito näkivät annosjakelun hyötyinä yleisimmin lääkitysturvallisuuden paranemisen ja hoitohenkilökunnan työajan vapautumisen hoitotyöhön. Apteekeille merkittävimmät hyödyt annosjakelupalvelusta liittyivät sen tuomaan taloudelliseen vakauteen (35 %) ja ammatillisen osaamisen hyödyntämiseen (19 %). Kaikki sidosryhmät tunnistivat kehittämistarpeita annosjakeluprosessissa. Apteekit, annosjakeluyksiköt, ammatilliset järjestöt, viranomaiset (ja ohjauksen osalta sairaala-apteekit) tunnistivat myös palvelun kilpailutukseen, rahoitukseen ja annosjakelua koskevaan lainsäädäntöön ja informaatio-ohjaukseen liittyviä kehittämistarpeita. Tämän selvityksen perusteella annosjakelupalvelu koetaan hyödyllisenä ja lääkitysturvallisuutta parantavana. Koneellista annosjakelua koskevaa lainsäädäntöä tulisi kuitenkin lisätä, jotta toimijoiden roolit ja velvollisuudet selkiytyisivät. Kilpailutuksissa tulisi hinnan lisäksi huomioida myös laadullisia tekijöitä. Vaihtoehtoina kilpailutukselle esitettiin joko annosjakelupalvelun valtakunnallista hinnoittelua tai palvelusetelin laajempaa käyttöönottoa. Kansallisten laatukriteerien ja palvelun sisällön määrittäminen olisi tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että palvelu edistää järkevää lääkehoitoa. Myös Lääkkeiden potilaskohtaisen annosjakelun hyvät toimintatavat -oppaan päivittäminen yhteistyössä keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa nähtiin tärkeänä.