Luottamus ja yhteistyö kehittämisen kulttuurin perustana : työnantajien ja työntekijöiden näkemykset hyödyistä. MEADOW-julkaisu. Helsinki: TYÖ2030-ohjelma.
Selander, Kirsikka; Näätänen, Ari-Matti; Alasoini, Tuomo (2023)
Selander, Kirsikka
Näätänen, Ari-Matti
Alasoini, Tuomo
Työterveyslaitos
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-085-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-085-0
Tiivistelmä
Menestyksellinen yhteistyö työelämässä perustuu eri osapuolten väliseen luottamukseen. Luottamusta ja yhteistyötä ei voi tutkia vain yhden osapuolen näkökulmasta käsin, koska kyse on kummassakin osapuolten välisestä vuorovaikutussuhteesta. Tämä MEADOW-raportti yhdistää toisiinsa työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä vertaillen niitä keskenään. Raportti selvittää myös, missä määrin käsitykset luottamuksesta ja yhteistyöstä ovat suomalaisissa vähintään 10 hengen yrityksissä ja julkisyhteisöissä jaettuja työnantajien ja työntekijöiden kesken. Työnantaja-aineisto on kerätty syksyllä 2021 käsittäen 1478 vastausta. Työntekijäaineisto on kerätty keväällä 2022 käsittäen 1816 vastausta samoista yrityksistä ja julkisyhteisöistä kuin työnantaja-aineisto.
Työnantajilla on työntekijöitä myönteisempi käsitys johdon ja henkilöstön välisistä suhteissa työpaikoillaan. Tulos myötäilee aiempaa tutkimuskirjallisuutta aiheesta. Johto ja työntekijät tarkastelevat suhteita erilaisista organisatorisista asemoinneista käsin ja voivat käyttää hyvinkin erilaisia näkökulmia, arvopohjia ja niihin pohjautuvia kriteereitä arviointeja tehdessään. Kuitenkin myös työntekijät pitävät suhteita selvästi useammin hyvinä kuin huonoina. Hyvinä suhteita pitää jonkin verran yli puolet (56 %) työntekijöistä, huonoina vain joka kuudes (16 %).
Johdon ja ylempien toimihenkilöiden rooli korostuu työpaikkojen kehittämistoiminnassa. Kehittäminen on jo lähtökohtaisesti yksi johdon ja monien ylempien toimihenkilöiden rooliin sisältyvistä avaintehtävistä. Työpaikat eroavat kuitenkin huomattavasti toisistaan siinä, kuinka strategisen roolin johto antaa niissä myös muille henkilöstöryhmille. Noin joka kolmannessa työpaikassa johto näkee erittäin tärkeänä myös alempien toimihenkilöiden ja joka neljännessä myös työntekijöiden merkityksen kehittämisessä. Kehittämiseen osallistumisen laajuus työpaikan sisällä on selvässä positiivisessa yhteydessä organisaatiokulttuurin luottamuksellisuuteen. Mitä vahvempi luottamus osapuolten kesken vallitsee, sitä suurempi osa henkilöstöstä osallistuu kehittämiseen.
Työpaikoilla, joilla vallitsee vahvaan luottamukseen perustuva kulttuuri, työntekijät osallistuvat muita työpaikkoja aktiivisemmin kehittämiseen. Aktiivisuus ilmenee ideoiden ja ratkaisujen esittämisenä sekä oman työn että tuotteiden ja palvelujen sekä koko toiminnan kehittämiseksi. Vahva luottamus näyttäisi olevan positiivisessa yhteydessä henkilöstön osallistumisen aktiivisuuden ja henkilöstön innovatiivisuuden ohella myös kehittämistoiminnan tuloksellisuuteen. Vahvan luottamuksen työpaikoilla henkilöstö katsoo muita työpaikkoja selvästi useammin, että kehittämisen avulla on pysytty parantamaan työn tuottavuutta, toimintaprosesseja sekä tuotteiden ja palvelujen laatua. Vahvan luottamuksen työpaikoilla henkilöstön osallistumisella kehittämiseen on myös tärkeitä henkilöstön hyvinvointia ja suoranaisia työn iloa lisääviä vaikutuksia.
Matalan luottamuksen työpaikoilla sen sijaan kehittämistoiminnasta nähdään ylipäätään vähemmän hyötyjä ja siihen suhtaudutaan henkilöstön keskuudessa varauksellisemmin. Tulos voi kertoa siitä, että organisaatioissa, joissa osapuolet eivät luota toisiinsa, asioiden yhteinen käsittely on kitkaista. Tällöin myös kehittäminen voi aiheuttaa turhautumista.
Tulokset viittaavat siihen, että vahva johdon ja henkilöstön välinen luottamus ja siihen perustuva kyky keskinäiseen yhteistyöhön ovat tärkeitä kilpailutekijöitä organisaatioille. Luottamus ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan vaatii rakentuakseen ja kehittyäkseen käytännön tekoja kaikilta osapuolilta. Luottamuksen rakentamiseen ei ole oikotietä. Tärkeää on päästä alkuun ja saada tätä kautta vähitellen aikaan luottamuksen ja yhteistyön toisiaan vahvistava positiivinen kehä.
Työnantajilla on työntekijöitä myönteisempi käsitys johdon ja henkilöstön välisistä suhteissa työpaikoillaan. Tulos myötäilee aiempaa tutkimuskirjallisuutta aiheesta. Johto ja työntekijät tarkastelevat suhteita erilaisista organisatorisista asemoinneista käsin ja voivat käyttää hyvinkin erilaisia näkökulmia, arvopohjia ja niihin pohjautuvia kriteereitä arviointeja tehdessään. Kuitenkin myös työntekijät pitävät suhteita selvästi useammin hyvinä kuin huonoina. Hyvinä suhteita pitää jonkin verran yli puolet (56 %) työntekijöistä, huonoina vain joka kuudes (16 %).
Johdon ja ylempien toimihenkilöiden rooli korostuu työpaikkojen kehittämistoiminnassa. Kehittäminen on jo lähtökohtaisesti yksi johdon ja monien ylempien toimihenkilöiden rooliin sisältyvistä avaintehtävistä. Työpaikat eroavat kuitenkin huomattavasti toisistaan siinä, kuinka strategisen roolin johto antaa niissä myös muille henkilöstöryhmille. Noin joka kolmannessa työpaikassa johto näkee erittäin tärkeänä myös alempien toimihenkilöiden ja joka neljännessä myös työntekijöiden merkityksen kehittämisessä. Kehittämiseen osallistumisen laajuus työpaikan sisällä on selvässä positiivisessa yhteydessä organisaatiokulttuurin luottamuksellisuuteen. Mitä vahvempi luottamus osapuolten kesken vallitsee, sitä suurempi osa henkilöstöstä osallistuu kehittämiseen.
Työpaikoilla, joilla vallitsee vahvaan luottamukseen perustuva kulttuuri, työntekijät osallistuvat muita työpaikkoja aktiivisemmin kehittämiseen. Aktiivisuus ilmenee ideoiden ja ratkaisujen esittämisenä sekä oman työn että tuotteiden ja palvelujen sekä koko toiminnan kehittämiseksi. Vahva luottamus näyttäisi olevan positiivisessa yhteydessä henkilöstön osallistumisen aktiivisuuden ja henkilöstön innovatiivisuuden ohella myös kehittämistoiminnan tuloksellisuuteen. Vahvan luottamuksen työpaikoilla henkilöstö katsoo muita työpaikkoja selvästi useammin, että kehittämisen avulla on pysytty parantamaan työn tuottavuutta, toimintaprosesseja sekä tuotteiden ja palvelujen laatua. Vahvan luottamuksen työpaikoilla henkilöstön osallistumisella kehittämiseen on myös tärkeitä henkilöstön hyvinvointia ja suoranaisia työn iloa lisääviä vaikutuksia.
Matalan luottamuksen työpaikoilla sen sijaan kehittämistoiminnasta nähdään ylipäätään vähemmän hyötyjä ja siihen suhtaudutaan henkilöstön keskuudessa varauksellisemmin. Tulos voi kertoa siitä, että organisaatioissa, joissa osapuolet eivät luota toisiinsa, asioiden yhteinen käsittely on kitkaista. Tällöin myös kehittäminen voi aiheuttaa turhautumista.
Tulokset viittaavat siihen, että vahva johdon ja henkilöstön välinen luottamus ja siihen perustuva kyky keskinäiseen yhteistyöhön ovat tärkeitä kilpailutekijöitä organisaatioille. Luottamus ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan vaatii rakentuakseen ja kehittyäkseen käytännön tekoja kaikilta osapuolilta. Luottamuksen rakentamiseen ei ole oikotietä. Tärkeää on päästä alkuun ja saada tätä kautta vähitellen aikaan luottamuksen ja yhteistyön toisiaan vahvistava positiivinen kehä.
Kokoelmat
- Kirjat [564]